Kilpailukeskeisyys voi olla inhimillisyyden akillesjänne
Useimmassa peleissä on aina voittaja ja häviäjä. Monelle lopputulos, eli kuka johtaa on usein itse peliä tärkeämpää. Suurin merkitys ei ole miten pelataa, vaan mitä tulosta saa.
Oon huomannut pelatessa pelejä, että monet tähtäävät optimaalisiin suorituksiin ja voittoon niin kiihkeästi, että pelaaminen jää toissijaiseksi. Itselleni pelaaminen on paljon rikkaampi kokemus kuin voitto tai häviö. Pelimaailmassa käytetään termi kuin "GG". Eli good game. Tää kiteyttää mun mielestä koko pelaamisen tai jopa elämisen periaatteen, jota ois hyvä ottaa opiksi. Tuloksesta huolimatta, kiitetään ja kunnioitetaan kanssapelaajia pelin lopussa sanomalla "hyvin pelattu/oli hyvä peli". Siinä on solidaarisuutta, veljeyttä tai sisaruutta ja kiitollisuutta. Eikö sellaista me halutaan myös elämään itseen?
Pelissä voi taktikoida, kehittyä ja oppia valtavasti. Ihmistuntemusta, sosiaalisuutta, ihmisten reagointien ja pelitilanteiden analysointia, kieltä, ongelmanratkaisua yms yms. Muutama va…
Oon huomannut pelatessa pelejä, että monet tähtäävät optimaalisiin suorituksiin ja voittoon niin kiihkeästi, että pelaaminen jää toissijaiseksi. Itselleni pelaaminen on paljon rikkaampi kokemus kuin voitto tai häviö. Pelimaailmassa käytetään termi kuin "GG". Eli good game. Tää kiteyttää mun mielestä koko pelaamisen tai jopa elämisen periaatteen, jota ois hyvä ottaa opiksi. Tuloksesta huolimatta, kiitetään ja kunnioitetaan kanssapelaajia pelin lopussa sanomalla "hyvin pelattu/oli hyvä peli". Siinä on solidaarisuutta, veljeyttä tai sisaruutta ja kiitollisuutta. Eikö sellaista me halutaan myös elämään itseen?
Pelissä voi taktikoida, kehittyä ja oppia valtavasti. Ihmistuntemusta, sosiaalisuutta, ihmisten reagointien ja pelitilanteiden analysointia, kieltä, ongelmanratkaisua yms yms. Muutama va…
